sä pidit musta joskus. siitä on jo aikaa. ikävä vähän silti. halusin susta vaan hetkeks eroon sanomalla pahoja asioita. ikävä. sun tähtes on jo sammunut, susta ei tuu enää koskaan mitään. mä vein sultakin jotain mitä et tuu koskaan saamaan takaisin. et alkuperäistä, ei kopio sitä korvaa.
maanantai 18. elokuuta 2014
maanantai 11. elokuuta 2014
ace of spades
Mutta mun täytyy lähteä pois, ihan oikeasti.
Tää tappaa mut kohta, mun pitää muuttaa pois, nopeasti.
Mun keho on ihan mustelmilla, en pääse pois.
Ja sinä, kolmas pyörä. Hylkäsit minut, tahdoit vaan pahaa.
perjantai 1. elokuuta 2014
Bae
Katu täytyy askelista
elämä on kuolemista
pane käsi käteen ollaan hiljaa
pyydä minut aamuteelle
anna vettä kuihtuneelle
nyt on elokuu ja minä olen viljaa
En ilosta itke en surusta itke, jos itken
niin itken muuten vaan
ja muualla oon, ennen kuin huomaatkaan
Ota minut sinun uniin
vaikka nousen toisiin juniin
nyt on lokakuu ja minusta näkee sen
Kun tulen kiinni sinuun
jumalatkin uskoo minuun
vaikka itse aina usko en.
Häntä rakastin paljon
sua rakastan ehkä enemmän
ole mulle vähän aikaa hän
Rakastan sua ku oon tullu huorist
Tajusin just et se ihminen teki musta vahvan satuttamalla mua niin paljon. Tää on vaa jotain niin hienoa.
How am I supposed to know
Hidden meanings that will never show
Fools and prophets from the past
Life's a stage and we're all in the cast
You gotta believe in someone
Asking me who is right
Asking me who to follow
Don't ask me
I don't know
keskiviikko 16. heinäkuuta 2014
Ei vittu
Me erottais.
Mä kielsin sen kaiken mun pään sisällä, sitä ei saanut missään maailmankaikkeudessa tapahtua just meidän suhteelle. Vaalin tätä enemmän kun mitään muuta koko elämässäni.
Mä en vaan kestä tätä, jokainen mun sisäelimistä tuntuu musertuvan kasaan ja samoin sydän jättää välillä lyöntejä väliin. Tältäkö se oikeesti tuntuu? En eläissäni ollu kuvitellu tätä kipua näin suureks mitä se on tällä hetkellä. Jokainen mun ajatus tuhoaa mua sisältä päin.
Mä en halua unohtaa, mä en halua jättää, mä haluan pysyä rakastettuna ja haluun kokee vielä paljon.
Mä en halua muistaa niitä lauantaiaamuja joina me ollaan herätty yhdessä, samasta sängystä. Oon saattanut herätä siihen että mut kaapataan peiton sisään ja halataan niin kovaa kun ikinä vaan mahdollista tai sitten vaan siihen et kuorsaat tosi ärsyttävästi. Joinakin aamuina mul on vierähtänyt kyynel poskelle, koska oon ollu niin onnellinen että mulla on sut.
Meillä on yhteinen spotifysoittolista, siinä on pelkästään biisejä jotka kertoo meistä tai ainakin kertoi. Joka kerta kun kuulen jonkun niistä biiseistä, mä ajattelen sua, mä muistan sut. Mä muistan miten oon rakastanut sua, mä muistan miten asiat on joskus ollut. Miksi tää kaikki on tuhoontuomittua.
tiistai 15. heinäkuuta 2014
Jos luet tämän, lue se tarkasti, joka sana, kiitos.
we’re fighting again
we’re fighting again, more than usual
try and pretend that this is normal
but it isn’t right, the damage that we do to your body
all those scratches on your little arms are spelling
and i wasn't the only one who's feeling tired
of all the shit you gave and the dick you made me into
so i tried, i swear to god i did, but the truth is this:
us, and everything it was, just wasn't enough
On vaikeeta olla itkemättä kun oon taas täs tilantees, ollaan oltu tässä niin monesti. Mikset sä voi jo päättää, mä en ole mikään nukke. Mulla on tunteet, I exist I exist I exist
swear to god i still hear you when i close my eyes
and you'd tell me i'm not going to die
like you used to before i did this
you're the sunlight that i wished would leave
i'm the raincloud i don't wanna be
because the more you're gone
the more i grow pale
sunnuntai 25. toukokuuta 2014
.
To be sad
Just because how you look
It's not easy to get rid of it
All those girls
They are perfect
I'd die to be that kind of girl
But I'll never be
Kiitos anteeks näkemiin
Oon niin valmis lähtemään.
lauantai 5. huhtikuuta 2014
They said open up, here we go
torstai 20. maaliskuuta 2014
Mess I made
Jos olisin tiennyt tän olevan näin vaikeaa, jättäisin ehkä sanomatta sanat.
I miss you
sunnuntai 16. helmikuuta 2014
Ei täysin todellisuuspohjainen kertomus, ei tätä kukaan jaksa lukea.
On pimeää ja kylmää. Mun sydäntä painaa suuri asia, suuri asia maailmankaikkeudesta, ja sen synnystä. Mun sydän on musertumassa pieniin palasiin, mun sydänkin on todella pieni, mun nyrkin kokoinen. Mulla on todella pieni käsi. Ei sen kokoiseen nyrkkiin paljon mahdu, ei sillä ihmeitä saa aikaan.
Entä se kun sä löydät jonkun, jonkun jota rakastat elääksesi. Kaikki ne tyhmät lyhyet ja pitkät rakkauslaulut jotka sä oot kuunnellut aamu kolmelta ennen nukahtamista. Herännyt aamulla täynnä toivoa ja iloa, muistaen jokaisen laulun kertosäkeistön ulkoa. Kaikki niistä on täynnä toistuvia kliseisiä lauseita kuten; ''Mä rakastan sua'', ''Mä en vois elää ilman sua'', ''Olet kaikki mitä tarvitsen'', ''Mä en koskaan jätä sua yksin''. Miksi tuollaisia lauluja tehdään, tai edes sallitaan herkkäsydämisten ihmisten kuunneltavaksi. Minun puolestani ne voitaisiin sulkea pieneen rasiaan ja lähettää avaruuteen.
Periaatteiden muuttaminen toisen elävän olennon puolesta on suuri teko, myös omasta moraalista lipsuminen huonolle puolelle on osa tuota suurta uhrautumista. Mut se mitä mä oon oppinut rakkaudesta on sitä että se kuuluukin tehdä, sitten ei ainakaan kaduta ettei edes yrittänyt. Yrittäminen kannattaa aina.
Minä tapasin pojan joka käyttää huulipunaa, omistaa puolipituiset pörröiset hiukset, leijailee omissa maailmoissaan kaiket päivät (ehkä myös pilven avulla.) Hän ei uskalla rakastaa koska pelkää että satuttaa, kaiket päivät hän vain xboxia hakkaa. Mä en tiedä miten yrittää, mä en tiedä miten toimia.
Miksei mun sydän ole ikuinen, valmistettu raudasta ja muusta kestävästä. Mua hämmentää nää tunteet, miksi kaikki on aivan väärinpäin. Olen kirjoituksellinen lahjakkuus, tiedättehän sen.
Mä haluan olla jollekin tärkein ja rakkain. Se mitä ne puolustaa henkeen ja vereen, turvaa mun elämän. Mä haluan jonnekin mihin asettua, ehkä loppu elämäksi. Mä haluaisin et mulle järjestettäis aina välillä mukavia yllätyksiä, mä haluan rakastaa. Mä haluan että mut viedään kesällä Tampereelle, ihan vaan muuten vaan, tahdon että aurinko paistaa. Tahtoisin kävellä käsikädessä siellä pitkin enemmän tai vähemmän tyhjiä katuja, mä haluan käydä kirpparilla ja syödä jäätelöö. Mä haluan että mua suudellaan niin että miehen kädet uppoavat hiuksiini. Mä haluan luottaa ja olla luotettu. Mä haluan paljon yhteistä. Mä haluan nähdä tärkeän ihmisen kanssa Radical Facen livenä, tai edes kuunnella sitä paljon.
Mä en halua olla näin eksyksissä, mä haluan matkustaa kumppanini kanssa, maailman ääriin ja takaisin. Mä haluan olla se ketä se ajattelee ennen nukahtamistaan ja aamulla herätessään. Mä haluan aamuisin maata sängyssä ja kutitella, mä haluan tyynysotia vaikka muhun sattuukin tosi helposti. Mä haluan yhteisen levyhyllyn, ja paljon vinyyleitä. Mä haluan ison jääkaapin jossa olis usein kaikkee hyvää ruokaa, pakastimes olis kanssa aina mehujäitä. Mä haluan perustaa yhteisen tumblrin/blogin. Mä haluan lolittaa ympäri pari päivää viikosta ympäri vuorokauden. Mä haluan olla sylissä ja haluan että mua hipsutetaan. Mä haluan saada rakastamaltani ihmiseltä pehmolelun/paidan jonka kanssa nukkua kun olen yksin. Mä en halua että mulle tiuskitaan joka asiasta. Mä haluan paljon kauniita elokuvia. Haluan paljon intohimoa. Haluan paljon seksiä. Haluan läheisyyttä ja rakkautta. Haluan nukkua lähekkäin pehmeässä sängyssä. Mä haluan myöhäisen yön kävelyitä ympäri kaupunkia. Mä haluan randomisti lähteä vaan junalla jonnekin.
Tahtoisin vain ihmisen pitävän kovaa sydämestäni kiinni. Olen syvällä labyrintissä, auttakaa minut ulos.
perjantai 14. helmikuuta 2014
maanantai 10. helmikuuta 2014
Tickle tickle
When I look into your eyes
I can see a love restrained
But darlin' when I hold you
Don't you know I feel the same
'Cause nothin' lasts forever
And we both know hearts can change
And it's hard to hold a candleIn the cold November rain
We've been through this
Such a long long timeJust tryin' to kill the pain
If we could take the time
To lay it on the line
I could rest my head
Just knowin' that you were mine
All mine
Then darlin' don't refrain
Or I'll just end up walkin'
In the cold November rain
On my own
Sometimes I need some time
All alone
Everybody needs some time
On their own
Don't you know you need some time
All alone
And shadows still remain
I know that you can love me
When there's no one left to blame
So never mind the darkness
We still can find a way
perjantai 7. helmikuuta 2014
Minä ja mun pää
Ne vanhat kliseiset lauseet, niitä ei vois enää uskoakaan totuudeksi. Tää on vaan niin karu todellisuus ku vois koskaan olla.
Tää tunne on tosi hämmentävä, onko tää se tyhjyys. Onko tää se tunteettomuus, onko tää se erakoituminen. Onko tää se todellisuuden kohtaaminen ja siihen pettyneenä oleminen. Tällä tunteella ei vaan oo nimeä.
Niin paljon vaatimuksia muilta ihmisiltä, en osaa täyttää niitä. En tiedä miten jaksan ajatella. Ehkä mun ei tarvii, ehkä mä saan vähän ajan päästä sitä jotain hyvää mitä oon odottanu koko mun elämän. Ehkä mun ei tarvii taistella sustakaan, ehkä mä vaan osaisin laskea sut irti. Niin vapaaksi kun olet koskaan toivonut.
- Ei enää niin paljon minun.
lauantai 1. helmikuuta 2014
Näin kehun itseäni, omistettu rakkaimmalleni
Muhun oikeasti sattuu kirjoittaa nämä asiat, jatkuva soutaminen ja huopaaminen tässä asiassa on todella loppuunkuluttavaa. Silti jaksan olla kokoajan tosissani mukana, mä tahdon vielä yrittää, ihan oikeasti, mä jaksan uskoa onnistumiseen. Me pystytään tähän, rakas ole vahva. Säästytään niin paljolta jos me pystytään tähän, ei yksinäisyyttä. Voidaan muuttaa yhteen kesällä, mä ainakin muutanJyväskylän keskustaan. Säästelen mun positiivisuutta tälläiseen tilanteisiin, joissa se todella on tarpeen.
Mussa todella on huonoja puolia, mutta tiedostan myös hyvät puoleni. En oo parhaimman näköinen, eikä mulla oo hyvää vartaloa. En osaa aina olla kiltti, rakastava ja ihana. Suutun joskus todella helposti, osaan olla myös kamala stressipeto. Osaan varastaa kaiken sun huomion vaikka oot kavereides kanssa, sä raivostut siitä. Sä et pidä siitä kun ylianalysoin asioita. Sä et pidä siitä kun haluan nousta sängystä aina niin aikaisin. Sä et pidä siitä kun en käy koulussa, tai keskity tunneilla. Sä et pidä siitä kun nukun joskus liian vähän tai kun ruoka ei maistu mulle. Sä et pidä siitä kun juttelen muille miehille, sä et pidä kun käyn yksin ulkona. Sä et pidä siitä kun hajoan palasiksi, sä et pidä siitä kun oon tosi vaikea eikä mua ole helppo auttaa. Sä et pidä mun kiittämättömyydestä.
Mutta mä en ole täynnä huonoja ja pahoja asioita. Mä pidän hyvin paljon huolta. Mulle voi aina kertoa huolista ja murheista, mä kuuntelen aina. Mä olen taitava kirjoittaja tietyssä mielessä, mä olen luova, ehkä myös hieman surrealisti. On mussa realistiakin. Mä tykkään pussailla, halailla ja olla lähellä. Pidän myös seksistä. Mä tykkään kaikesta ällösöpöstä ja romanttisesta. Mä haluan sun kanssa tulevaisuuden. Mä haluan muuttaa sun kanssa yhteen, ja herätä joka aamu sun vierestä. Mä rakastan kehua sua, koska sä ansaitset sen kaiken. Mä tykkään kun teet mulle ruokaa, mä tykkään myös tehdä sulle ruokaa vaikka se vaikuttaakin joltakin muulta. Mä tykkään sun hipsutuksista. Mä tykkään ku silität jalkaani ennen nukahtamistani. Mä rakastan herätä sun vierestä aamulla, mä rakastan sun syliin kaappauksia ja pussihiiriä mun ja sun masuissa. Mä tykkään kun pelaat mun kanssa lolia ja teet mulle leipiä. Mä tykkään matkustaa sun kanssa, mä myös tykkään käydä sun kanssa keikoilla. Mä tykkään kun annat mulle eskimopusuja. Mä tykkään siitä kun sun märät hiukset koskettaa mun ihoa. Mä tykkään sun tuoksusta. Mä tykkään siitä kun kiusaat mua kun oon väärässä. Mä tykkään siitä kun haluat saada mut pelaamaan xboxilla sun kanssa. Mä rakastan kuulla sun rakastavan mua. Mä tykkään lohduttaa sua kun sä itket. Mä tykkään uskoa että kaikki meidän välillä menee kunnolla. Mä tykkään kun halaat mua kun oon vihainen.
Meidän piti perustaa eläintarha, siellä olis ainakin sata erilaista eläintä. Meidän piti muuttaa ulkomaille. Meidän piti matkustaa Pariisiin ja Italiaan ainakin, unohtamatta Los Angelesia. Meidän piti saada lapsia yhdessä, suunniteltiin kaikki mahdolliset nimetkin. Meidän piti matkustaa ympäri Suomea, ihan vaan huvikseen. Meidän piti mennä naimisiin. Kaiken piti päätyä kahteen harmaa hiuksiseen vanhukseen.
Sä oot mun pelastaja, mun enkeli. Mun rakkaimpani.
Alla sun mustien hiuksien
On mies erikoinen
Ei se hyvää itsestään löydä
Älykkyyttä senkin edestä
Esiriipun takana särkyy luonne vääränlainen
Tietämättä pahasta, tietämättä rakkaudesta
Entä jos tää on vaan jonkinlainen koettelemus meille molemmille,
sain kuulla että syvemmälle mentäessä rakkaus muuttaa muotoaan,
saattaa muuttua jopa vahvemmasta heikompaan
Kumpikaan meistä ei mitään tiedä
On ilma eloton, kuin avaruudessa
Entä jos yritettäis vaan,
saada kaikki toimimaan
Kuten ennen
Uskoisit vain hyvään ja pahaan
Pohjalle asti en enää palaa
En syytä sinua kaikesta, lauseeni kuulostaa vain vääränlaiselta.
torstai 30. tammikuuta 2014
Minun tuskani
Maalit kuivaneet, toisiinsa sekoittuneet, vaikka eihän niiden purkkeja avaamatta kuuluisi sekoittua. Taianomaisesti onnistui maalari siinä, oliko kenties taiteilija enää.
Maalauksista suurinkaan ihailija enää pitänyt, kiersi kaukaa suurimmankin taideteoksen. Miksi taiteilija ei enää menesty, miksi maalit olivat sekoittuneet.
torstai 23. tammikuuta 2014
OLen kuollut.
lauantai 11. tammikuuta 2014
Sinäkö se olit kun petti maa jalkojeni alta
Jotain piristävää, terapeuttista ja parantavaa. En nimittäin tahtoisi itkeä joka päivä niin montaa kertaa, mukaan lukien unen herkkyyden, en saa rauhaa ajatuksiltani, sydämeen sattuu kokoajan.
Paras suojata silmät, mua häikäisee niin
Mä en tahdo enää juosta ja vilkuilla taakseni
Pitelisit mua hetken, laulaisit laulun
Mä en jaksa enää nousta putoamaan takaisin
Mä en todella tiedä mikä tää tunne on, onko osa musta luovuttamassa. Mun sisällä oleva kartta jota seuraan on kääntynyt ihan toistepäin ja kaikki on sekaisin. Mä odotan helpotusta, jotain suurta. Apua, sitä mä haluan. Etsin tällähetkellä sitä musiikista. Asiat eivät todellakaan ole hyvin kun Def Leppardin Hysterian kuunteleminen saa mut itkemään tuskasta, haavat eivät todellakaan ole parantuneet. Myös Cinderellan Don't Know What You Got (Till It's Gone) lisää vain suolaa haavoihin, mutta miksi? Herää kysymys että millä tasolla mä oikeesti nyt elän.
Nyt ajattelen taas sitä kuinka yksin oon tässä maailmassa, ei mulla oo täällä mitään omaa. Kohta varmaan ei mitään elämisen arvoistakaan jos tää jatkuu tällä tavalla, mun on ehkä tehtävä radikaaleja ratkaisuja tärkeimmän ihmissuhteeni suhteen, sillä en voi kiduttaa onnellista ihmistä näin.
Mitä mä haluan, mihin mä pyrin. Millainen ihminen mä haluan olla muille. Ikuiset kysymykset. En osaa tottua muutokseen. Ehkä mun pitäis vaan erakoitua ja lopettaa jokainen ihmissuhde ja etsiä aikaa itselleni jostain muusta. En mä tiedä. Mut kuka tietää, ehkä tulevaisuus. En mä ees mieti mielestäni tulevaisuutta paljon.
Jokainen sekuntti mä jännitän mun pelkoa, millon mua alkaa taas pelottaa. Millon mulle ollaan ilkeitä, välinpitämättömiä ja kylmiä. En jaksa tätä oikeasti.
Itseasiassa, I've made up mind I ain't wasting no more time.
torstai 9. tammikuuta 2014
Katsoa saa mutta koskea ei
Yritän niistä puhua ihmisille niin kukaan ei tajua (tää tuntuu olevan yleinen ongelma melkein kaikilla)
Joko niihin todetaan että ''älä huoli asiat järjestyy, anna vaan olla'' tai naurahdetaan että olenko oikeasti tosissani
Pitäiskö mun sit todella suhtautua asioihin läpällä jotka saattavat myöhemmin pahimmassa tapauksessa johtaa itsemurhaan.
Ei mä en suunnittele mitään, enkä halua todellakaan kuolla, siks mä sitä apua yritän haalia itselleni.
Mut kukaan ei tunnu ottavan mua tosissani, ei ees psykiatri. Tää asia on vaan semmonen että en pääse tästä yksin yli.
Mut joo sit iloisempiin asioihin, ajattelin aloittaa lenkkeilyn piakkoin jotta laihtuisin jotta voisin olla parempi itselleni. Yolo
Tartun kiinni veitsestä tästä
otteen tiukan väärästä päästä
ei se kipinää lyö
teräs rietas sormia syö
tänne helvettiin jään
kiinni kylmään terään
Pieksän pois sitä pahaa verta
tuhat kertaa
kun lasken tuonen virtaa
ensimmäistä kertaa
sunnuntai 5. tammikuuta 2014
Usko vain puolet tästä tekstistä.
TÄMÄ HETKITÄMÄHETKITÄMÄ HET KI
21:11 5.1.2014
Mä odotan hiljaa pimeydessä että oltais taas tuntemattomia. Täysin vieraita toisillemme. Kosketusta vailla, uppoan tyhjyyteen. Ihoni on kylmä ja läpinäkyvä kun kirjoitan tätä. Ironista tässä on rakkauslaulun kuuntelu, kirjaimellisesti. Miksi kaikesta pitää tehdä näin vakavaa?
Maksaisin miljoonia kosketuksestasi, kosketuksestasi silloin kun olit vielä viaton ja tiedoton vaaroistani. Kyyneleet valuvat poskillani, mihin kaaokseen, halventamiseen ja epätoivoon olenkaan sekaantunut. Rakkauselokuvia yksin pimeässä, kumpa elämäni olisi samanlaista. Sovinistimielesi hakkaa minut seinää vasten, illan elokuva oli tässä. Show on ohi, voitte poistua.
Ikävöin menneisyyttä ja tunteettomuutta, en siltikään välinpitämättömyyttä. Ikävöin tulevaisuutta, sitä hyvää mitä se minulle olisi tuonut. Tahtoisin siirtää elämäni imperfektiin, olen olematon, haalea ja rypistynyt.
Vaivun syvään uneen, hämähäkinverkko tarttuneena ylimeikattuihin ripsiini. Kyyneleet ovat kuivattaneet väsyneet silmäkulmani. Herättyäni en uskonut joutuvani tälläiseen luottamushelvettiin.
That was never there
I'm goin' mad!
Sun is drying out my brain
The smile and installations
Are my pain
I'm goin' mad!
