Np. The Cure - Lovesong
TÄMÄ HETKITÄMÄHETKITÄMÄ HET KI
21:11 5.1.2014
Mä odotan hiljaa pimeydessä että oltais taas tuntemattomia. Täysin vieraita toisillemme. Kosketusta vailla, uppoan tyhjyyteen. Ihoni on kylmä ja läpinäkyvä kun kirjoitan tätä. Ironista tässä on rakkauslaulun kuuntelu, kirjaimellisesti. Miksi kaikesta pitää tehdä näin vakavaa?
Maksaisin miljoonia kosketuksestasi, kosketuksestasi silloin kun olit vielä viaton ja tiedoton vaaroistani. Kyyneleet valuvat poskillani, mihin kaaokseen, halventamiseen ja epätoivoon olenkaan sekaantunut. Rakkauselokuvia yksin pimeässä, kumpa elämäni olisi samanlaista. Sovinistimielesi hakkaa minut seinää vasten, illan elokuva oli tässä. Show on ohi, voitte poistua.
Ikävöin menneisyyttä ja tunteettomuutta, en siltikään välinpitämättömyyttä. Ikävöin tulevaisuutta, sitä hyvää mitä se minulle olisi tuonut. Tahtoisin siirtää elämäni imperfektiin, olen olematon, haalea ja rypistynyt.
Vaivun syvään uneen, hämähäkinverkko tarttuneena ylimeikattuihin ripsiini. Kyyneleet ovat kuivattaneet väsyneet silmäkulmani. Herättyäni en uskonut joutuvani tälläiseen luottamushelvettiin.
That was never there
I'm goin' mad!
Sun is drying out my brain
The smile and installations
Are my pain
I'm goin' mad!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti